Sille joka on saanut kokea useamman pitkän pimeän ja kylmän vuodenajan, häneen valo ja luonnon elinvoimaisuus vaikuttavat lähes maagisella tavalla. Kesä pistää pään pyörälle. Ei ihme, että muinaissuomalaisillekin keskikesään liittyi lukuisia luonnonuskoon liittyviä pakanallisia tapoja. Luonto yksinkertaisesti puhutteli ja symbioottinen elämä kaikkine rituaaleineen sen kanssa oli mutkatonta. Luonnon kanssa haluttiin olla yhtä ja tuo yhteys kyettiin tunnistamaan.
Luontoyhteyden ohella myös luonnonmukaisempi aikakäsitys on elementti, joka nykyajan ihmisiltä tuntuu olevan kadoksissa. Ajan laatua ei juuri pohdita, mutta sen riittämättömyys tunnistetaan. Aika koetaan steriilinä, kylmänä ja muuttumattomana aspektina, joka osoittaa yksiselitteisen suunnan ja määrää varsinkin työelämän vauhdin. Ja jos ei ole tarkkana, tuo vauhti suoritusvelvoitteineen siirtyy herkästi myös vapaa-ajalle.
Ehkä kesän ja sen lomien aikana voisimme tutkiskella enemmän ajattomuuden olemusta, sen luonnetta ja vaikutusta meihin. Löydämmekö ajattoman itsemme? Mihin meillä on aikaa ja kuinka sitä kannattaisi jakaa viisaasti? Ja miten voisimme elää ajanvirrassa ja sen mukana ilman ylimääräisiä kamppailuja tai tuntemusta mukana roikkumisesta? Lähtökohtaisesti juuri käsityksemme ajasta toimii kiireen moottorina. Läsnäolon viisaus ja jokaisen hetken hyväksyminen sellaisenaan voi olla avain moneen ongelmaan, mutta usein se edellyttää ajallisen olemisen tapamme ehdollistamista ajattomalle itsellemme.
Taikurilla on valta muuttaa tai rikkoa illuusiot, sillä se tietää kuinka niitä luodaan. Oman elämämme taikureina olemme itse illuusioista suurin, kaunein ja mystisin, ja samalla myös vaikein, sillä tuo monikerroksellinen kupla on puhkaistavissa vain sisältäpäin oman intuition johdattamana. Tarvitaan niin uskoa, tietoa, älyä ja kuin oikeaa tunnetilaa, ja kaikkia näitä yhdessä. Mikään osatekijä yksinään ei kykene puhkaisemaan kuplaa läpi asti.
Kun asiat eivät avaudu järjellä, rakentaa Taikurin vuosineljännes illuusionsiltoja tutun ja tuntemattoman välille, jota pitkin rakkautta, turvaa tai jotain itselle ehkä vielä hahmottamatonta ja suurta voisi tulla todeksi ja lähestyttävämmäksi. Nuo maagiset yhdistävät hetket on vain käytettävä viisaasti, sillä etääntymisen ja lähentymisen vuorovaikutus toimii kaikessa. Jokainen oman elämänsä taikuri tietää tämän totuuden, muttei aina muista sitä. Mikään taika ei kestä ikuisesti, jokainen illuusiot särkyy ja lopulta kaikki loitsut menettävät voimansa. Siksi suviyön kaikkivoipaiseen täyttymykseen tai ikuiseen kesäänkään ei voi pysähtyä, mutta sillan siihen voi rakentaa ja yhteyden löytää pienemmästäkin tasapainoisesta hetkestä.
Taikuri muistuttaa, että antaisimme magialle enemmän tilaa tapahtua, ilman että koettaisimme itse saada sitä aikaiseksi tai selittää auki. Todellinen taikuus syntyy ihmisen kautta, mutta ei välttämättä hänen toimestaan. Elämän lumovoimaisuuden tunnistaminen on enemmän omien perusvalmiuksien käyttämisen tulosta ja siirtymäriitti johonkin itseä suurempaan tietoisuuteen, joka usein vain äärettömän pieninä välähdyksinä tulee mielen ja tajunnan rekisteröitäväksi.
Katso millaista mayaenergiaa oman merkkisi taakse kätkeytyy. Maya-astrologisen Elämän Olosuhde -tulkinnan voimalauseet kuvailevat mayamerkin luonnetta ja yleisenergian laatua, mm. tietoisuuden ja tunnetilan näkökulmista. Tulkinta sisältää myös koodinomaisien sanojen ja lauseiden muodossa merkkien luetteloituja ominaispiirteitä, joiden tarkoitus on jättää tulkinnanvaraa itsellesi. Ja kuinka avaimet voisivatkaan löytää oikeisiin lukkoihin, kuin omaan intuitioon luottamalla ja sitä stimuloimalla. On uskallettava maistaa vähän kaikkea, jotta mausteiden merkitykset ja hienoudet voi tunnistaa.
Olemme aina tottuneet olemaan jotain suhteessa johonkin. Mitä jos tuota suhteuttajaa ei yhtä äkkiä olisikaan? Olisi vain minä, me yhdessä, kaikkeus. Vuosineljänneksen haaste kuuluu: Tee taikasi ja ohita vertailukohdat, etkä enää takerru volyymien ja massojen mittelöihin.
Kesäpäivän tasaus terveisin
Maya-astrologi Esa Hyppönen
