Vähitellen alamme olla valmiit gregoriaanisen vuoden vaihtumiseen; Vai olemmeko? Vaikka menneeseen vuoteen katsoisi kuinka kaiholla ja kiitollisuudella, aika helposti siitä mielellään myös luopuu, voidakseen kurottaa kohti uutta ja ehkä vielä parempaa tulevaisuutta. Hyvästä on kummallista kyllä helpompi luopua kuin huonosta. Katkeruuden siivillä mieli kun voi toistuvasti palata menneen ikäviin sattumuksiin. Ja jos ego saa hallita itsenäisesti, sen saamat haavat eivät hevin umpeudu. Se on aina valmis ottamaan kaipaamansa hyvityksen. Menneeseen ”hirttäytyminen” onkin kautta aikain ollut vallitsevan nykyhetken todennetuin ”kuolinsyy”.
Maya-astrologisesti vuoden viimeinen viikko saa mielenkiintoisen energiakeskittymän, Kotkan käynnistäessä torstaina oman vuodenaikansa viimeisen neljänneksen. Samalla se sulkee mediaalipäivien maskuliinisia olemuspuolia skannanneen periodin. Tämä voimankohotus antaa kipinää siivota pöytää puhtaaksi turhasta roinasta ja kohdistamaan huomiota rajatumpiin osa-kokonaisuuksiin.
Varsinkin porttipäivien jälkeen tunne on ollut kuin langanpäällä, jota on koetettu pujottaa hiukan liian pienen neulansilmän läpi. Halua osallistua ja tuoda omaa panosta yhteisten asioiden edistämiseksi tuntui ainakin omalta kohdalta löytyvän, vaikka moni juttu tuntui jotenkin jäävän epämääräisen vaisuksi. Kun mieli vaeltaa vuosien kultaamissa muistoissa, ei nykyhetken kokemuksia osaa aina arvostaa niiden ansaitsemalla tavalla. Siksi hetken täydellisyyttäkään ei ole ollut helppo tunnistaa fyysistä tapahtumista. Tunnetta mahdollisista epäkohdista ja työkalujen toimimattomuudesta on kuitenkin voinut paikata hyvällä tarkoituksella ja tekemällä parhaansa omien voiminen suomissa puitteissa.
Elämme aikaa, jolloin parhaat tai pahimmat puolemme vetävät huomiotamme ja siten myös sisältämäänsä voimaa toteuttaa itseään, siksi tarkkuutta ajatusten laadulle ja kohdistamiselle kaivataan. Nämä vuoden viimeiset päivät ovatkin erityistä testiä sille, mikä meille on oikeasti hyväksi ja mikä ei. Meitä koetetaan saada huomaamaan, millaiset toimenpiteet voisivat tuoda omaamiamme talentteja esiin ja avata niitä käyttökelpoisempiin muotoihin.
Tarpeellisten muutoksien puolesta puhuu myös Kosmisen Maan 31.12 valmistelema maaginen lento uuden aaltojakson alkuun. Silloin navigaattorien asetukset ja kompassien neulat olisi edes tyydyttävästi saatava asetettua mielekkääseen asentoon. Huomaa, että tämän mielekkyyden edessä on lähes aina jokin haastava tai hankalaksi koettu haaste, joka on vain päätettävä ylittää. Ilman mitään panosta tai uhrausta ei tästä portista nyt valitettavasti pääse. Ei ainakaan silloin, jos olet tosissasi ottamassa ohjaksia oman elämäsi hallintaan. Maa muistuttaa, että useimmiten juuri näiden hankalimpien ovien takaa avautuvat suorimmat tiet kohti menestystä.
Kunnia gregoriaanisen vuoden ensimmäisestä merkistä menee Valkoiselle Magneettiselle Peilille. Peili onkin omiaan heijastamaan maailman tilaa aidosti ja rehellisesti. Loputtomuuden voimalla se auttaa kokoamaan elämän palapeliä kuin tyhjästä, sillä kuten Taikurille, Peilillekään aika ei ole vastustaja vaan luotettava liittolainen. Mikään ei ole sille liian myöhäistä tai liian aikaista. Sen yhdestäkin sirpaleesta on löydettävissä koko tarina, sen kaikkine ratkaisuineen.
Lopulta ei ole mitään merkitystä kuinka hajallaan ovat ne asiat, joita luulet tarvitsevasi voidaksesi kokea olevasi onnellinen, tai kuinka kadoksissa tunnet itse olevasi. Ajassa ja tilassa asiat tulevat aina uudelleen arvioitavaksesi. Peili voi auttaa sinua löytämään itsesi sellaisessa valossa, joka palkitsee ahkeruutesi, on anteeksiantavainen ja auttaa luomaan tavoittelemisen arvoista elämän sisältöä. Se näyttäytyy sinulle ulkoisen maailman välityksellä. Anna siis hyväksi havaittujen rutiineiden toimia tärkeäksi kokemiesi asioiden hyväksi, mutta ole rehellinen itsellesi. Muuta Peili tai tuleva gregoriaaninen vuosi ei sinulta odota. Etkä lopulta ehkä sinä itsekään.
Maya-astrologi
Esa Hyppönen
