Peili edustaa loputtomuuden heijastusta, arjen teräväpiirtoisen yksiselitteisyyden alta esiin välkehtivää unenomaista tuntematonta. Se tuo esiin purevia näkökulmia, kylmää analytiikkaa ja joskus viileää olennaisen epähuomioimista, jopa totuuden peukalointia. Mutta ennen kaikkea se peräänkuuluttaa yhteenkuuluvuuden tunnistamista, samanhenkisyyttä, pyhäksi tunnistetun rituaalista kunnioitusta, sitoutumista samaan yhteyteen ja tavoitteeseen. Säröjensä kera se itseohjautuu kohti suurempaa eheyttä, suurempaa heijastusta itsestä ja olevasta. Peilissä totuus etsii muotoja joita se ja maailma tarvitsevat. Tuottamassaan heijastuksessa Peili on peittelemättömän raaka, siksi sen on joskus vaikea hyväksyä löytämäänsä totuutta.
Loputtomuuden voimassaan aaltojakso tuottaa transformoivia kokemuksia ajan ahtaiksi ajatelluissa rattaissa. Ajan mekanistisuudella on erityinen yhteys Peili energian syvempään olemukseen mm. elämää raamittavien rutiinien muodossa. Tehdäkseen loputtoman itsensä tunnistettavaksi, se herättää tarpeita rajallisuutta kohtaan tavoilla, joilla aikaan kytketyt standardit ja rituaalit ylläpitävät sitä yhteiskunnissa. Myös tuntemukset tarpeellisuudesta, hyväksytyksi tulemisesta ja arvostuksesta, joka on jotenkin vaivalla ansaittava, nousevat Peilin kautta käsiteltäviksi. Varsinkin mielellä on taipumus rakastua toistuvasti rajallisten tilojen turvalliseen hallittavuuteen, arjen pysyvyyden illuusioon, joka kuitenkin on lopulta vain ponnahduslauta laajemman mielikuvan muodostamiseen loputtomuudesta, johon kaikki oleva lopulta yhdistyy.
Ajan ja järjestyksen parametrit pyörivät kuitenkin Peilin maailmankuvan hahmottamisen olennaisina mittareina. Samaistuminen niihin voi jopa johtaa kehityksen pysähtymiseen ja estää totuuden laajentuminen näkyvän heijastuman ulkopuolelle. Ilman järjestystä ja sitä seuraavan suunnitelman olemassaoloa tuloksien ja päämäärien saavuttaminen on hankalaa. Tämän asiaintilan korjaaminen vaatii nyt epämääräisten heijastusten ja mielikuvien hajottamista ja täysin uuden järjestyksen omaksumista elämään, mutta myös valmiutta tehdä kompromisseja.
Peili on omalta osaltaan altis uhrautumaan ja etsimään keinoja maailman parantamiseksi. Jakso laittaa miettimään omaa osaa niin uhraajana kuin uhrina, joskus myös sivustakatsovan puolueettoman todistajan roolissa. Minkä hinnan maksat siitä että maailma on sellainen miltä se juuri nyt näyttää? Millaisen vastuun otat siitä omalle kontollesi? Onko muutokselle olemassa jokin aihe, kiertämätön syy, jonka käsitteleminen ja täytäntöön laittaminen mahdollistaisi uuden näkemyksen ja ehkä kokonaan uudenlaisen roolin ottamisen asioiden parantamiseksi? Olisiko aika rikkoa heijastukset ja katsoa sirpaleisen kaleidoskooppisen kuvan moninaisuutta ja sen tarjoamia vaihtoehtoja?
Tzolkinmatriisissa Peilin aaltojakso vie keskuskanavan ytimeen, jossa vaikuttavien voimien sekoittuminen ja polaarinen vaihdos tapahtuvat. Muutos on aina läsnä, mutta tässä ajallisen hahmotelman vaiheessa jossa hengen ja aineen fuusioituminen on käynnissä, olisi elämänprosessin käytäntöjä vietävä yhä syvemmälle materiaan ja kytkettävä ne tavanomaisuuksia sykkivään arkeen ja keholliseen olemiseen, yhdessä kaikkein korkeimpien ajatusten ja tarkoitusperien kanssa.
Kun kysymys on myös taustaenergisestä painopisteenmuutoksesta materiaalisesta substanssista aineettomaan, fyysisistä toteuttamistavoista henkiseen sisältöön, ei kurkottaminen kuuseen ole tarpeen. Ennemminkin kaikki hyvä ja huomionarvoista säätöä tarvitseva on lähellä. Peilin aktivoimina elämässä vaikuttavat rytmit voivat uudelleen järjestäytyä ja hakea vaihtoehtoista arvopohjaa. Varsinkin menneen tuomitseminen on turhaa ja jopa vahingollista negatiivisten energioiden ankkuroimista omaan olemukseen. Tämän kaltaisesta on pyristeltävä eroon. Puhdas pöytä voi muutenkin tarjota paremman ponnistuspinnan uusiin avauksiin elämässä. Pyrkimys moitteettomuuteen tai onnistumisen ja onnen tavoitteleminen on toki hyve jota kohti kannattaa suunnata, mutta samalla on tiedostettava, että elämän mosaiikissa jokainen yksittäinen pala tai säröisin siru sisältää tiedon kokonaisuudesta, kyeten antamaan kaikki tarvittavat vastaukset kysymyksiisi. Muista, että et voi elää kenenkään toisen elämää. Siksi peilipöydän lasi on tarvittaessa uskallettava myös rikkoa, jotta sen sirpaleet voisivat paljastaa spektrin piilevimmät sävyt kaikkine kipuineen kuin ilon aiheineen.
Aaltojakson voimapäivät:
7.11 Magneettinen Peili: Tunnistan tarkoituksen näkemällä heijastuksia itsestäni muissa.
11.11 Yliääni Tuuli: Kokoan resurssit avaamalla kommunikaatiokanavia.
15.11 Solaarinen Maailmojen Sillanrakentaja: Ansaitsen luottamuksen toteuttamalla itseäni.
19.11 Kosminen Koira: Muunnan läsnäoloni muodon sydämen vahvuudeksi.
Terveisin
Maya-astrologi Esa Hyppönen
