Maailmojen Sillanrakentajan aaltojakso virittää kesäkuun alkuun nostetta yhteiskunnalliselle aktiivisuudelle. Vaikuttamisen halu on vahvistumassa, mutta pyrkimysten mobilisoiminen ja kohdentaminen tuo siihen omat hankaluutensa. Mihin panostaa ja millä keinoin, kun liikkumavarat ja keinovalikoima on arvioitava kokonaan uudelleen? Asia kuin asia vaatii nyt vihkiytymistä ja valmiutta kehittyä nykyhetken edellyttämälle tasolle. Osin se saattaa vaatia myös uhrautumista jonkin puolesta, osin omien toimimattomaksi osoittautuvien käsitysten remonttia.
Silti mieli voi edelleen olla kiinnittyneenä tuttuihin, taloudellista turvaa antaviin materiaalisiin asioihin. Eikä se ole huono juttu, jos mittakaava; tarve ja sen täyttäminen, pysyvät harmoniassa. Tiedostamaton virheiden pelko osaa myös sitoa sijoilleen ja hämärtää avautuneet mahdollisuudet. Turvaverkkojen tunnistaminen ja luottamus niiden toimivuuteen on Sillanrakentajalle keskeinen selkänoja oman toimeliaisuuden esiin saattamiseksi. Kuinka niihin saisi linkitettyä itsensä? Lintukotomaisen kuplan särkyminen on monella sektorilla paljastanut yhteiskuntien ja järjestelmien haavoittuvuuden, ja muuttuneessa maailmassa tuota kantokykyä ja luottamusta on etsittävä uudelleen. Lintukodosta pudonneella ei muuta vaihtoehtoa ole.
Riskien hyväksyminen on kehityksen keskeinen edellytys ja samalla mahdollisuus ottaa yhdellä kertaa pidempiä kehitysharppauksia ja korjata kasvuvääristymät, jotka nykytilanteessa tulevat näkyviin. Jakso onkin otollinen uusien rajapintojen avaamiselle elämään. Mihin näitä uusia sillanpääasemia voisikaan olla tarkoituksenmukaista luoda ja ottaa niissä tukevampaa jalansijaa? Haasteet ovat kuitenkin lopulta itsesi kokoisia, eikä niiden edessä pidä kutistua liian pieneksi. Liiallinen itsekontrolli voi olla este, joka pahimmillaan alkaa toimia muutoksen herättämän epävarmuuden ylläpitäjänä.
Sillanrakentajan käytännöllisyys, avuliaisuus ja anteliaisuus ovat voimavaroja vapauttavia työkaluja, joille voi olla nyt tilausta. Älä siis takerru puutteen tai sen herättämien pelkojen köyhdyttävään kierteeseen. Halu pitää itsepintaisesti kiinni jostain tai hamuta kaikkea lisää, tukehtuu usein itseensä, tuohon loputtomaan haluamiseen täyttää puutteellisuuden tunteet, joita mahdollisesta runsaudestakin huolimatta toistuvasti nousee esiin. Muista, että yltäkylläisyys on luonnollinen olotilasi, ei puute. Voitko todistaa tämän itsellesi?
Sillanrakentaja on kuitenkin ennen muuta rakentaja yhteisen edun näkökulmasta. Se on nytkin yhteisöllisyyden ja osallisuuden asialla, kutoen yhdistävien tekijöiden ja mahdollisuuksien matriisia ihmisten ja erinäisten hankkeiden välille. Tietä tasoitetaan pitkälle tulevaisuuteen, eikä yhden toimintamallin hylkääminen tarkoita sen lopullista menettämistä.
Terveisin
Maya-astrologi Esa Hyppönen
