Kalevalan päivälle maya-astrologista väriä antaa Spektrisen Soturin symboliikka. Kalevalan sankarihahmoista juuri Väinämöinen on tuo Soturissa vaikuttava kosminen intelligenssi perusmuodossaan. Ja voitonjanoista, kaiken tutkivaa ja sekoittavaa soturivoimaa Väinämöisen hahmossa riittää. Mitkään ansiotyöt tai koettelemukset eivät häntä pelota ja tämän kaltaiselle esimerkille on tilausta tänäänkin. Esoteerisen kosmologiamme alkuvoimana Väinämöinen ei ole koskaan ollut poissa luotamme. Kommunikaation ja yhteydenpidon kosmisena valona Väinämöisen viulu soi edelleen kaikille niille, jotka haluavat vapauttaa itsensä aineellisen maailman pakonomaisista sidonnaisuuksista ja asettaa henkiset kykynsä alttiiksi egon ja mielen saattamiseksi rauhaan, tasapainoon korkeamman olemuksensa kanssa.
Soturin yllä usein kuvattu haarniska kertoo rautakaudeksi nimetyn ajanjakson vaikutuksesta ihmisen olemukseen ja toimintaan. Haarniskan suojaavat ominaisuudet ovat historian käänteissä olleet tarpeellisia, mutta kuten asioilla yleensä, tälläkin on vastakkainen puolensa. Soturin polulla kulkevalle jatkuva sotisovan kantaminen on raskasta ja näkökulmia kaventavaa. Se mikä jää näkökentän katveeseen on helppo täyttää peloilla ja uhkakuvilla. Jatkuva ongelmiin varautuminen herättää herkästi myös samankaltaisia vastarektioita ympäristössä. Konfliktien mahdollisuudelle on tavallaan ovi kaiken aikaa avoinna. Tällaisista tilanteista nouseva epäkäytännöllisyys ja menettämisen pelko on raastavaa ja saa huomaamatta varautuneeksi hyviäkin asioita kohtaan.
Suojat ja suojautuminen ovat siis aina jollaintapaa varautumista jotain sellaista vastaan, mitä emme ymmärrä tai kykene hyväksymään. Siksi Soturin suojautumisentarve voi olla armotonta ja itseä uhraavaa. Joskus se voi johtaa myös epätoivoisen hyökkäyksen käyttämiseen hyväksyttävänä puolustusstrategiana, kaikista, jopa omaankin tuhoon johtavista enteistä huolimatta. Tappion nieleminen on varsinkin soturimielen omaavalle egolle vaikeaa. Siksi oman sisäisen rauhan tavoittamiseksi anteeksiantaminen tulee entistä olennaisemmaksi työvälineeksi. Henkilökohtaista olemista koskeva epävarmuus ja sen voittaminen on Soturin esittämä haaste meille kaikille.
Rautakausi ei tarkoita pelkästään historiallista rautakautta. Paremminkin se kuvaa ihmisen syvälle urautunutta omistautumista ja asettumista materiaalisen maailmankuvan palvelijaksi. Rautaan samaistuminen on tänä päivänä samaistumista rahaan, taloudelliseen yltäkylläisyyteen ja valtaan, tavoiteltavina elämän itseisarvoina. Suhtautuminen materiaa kohtaan on läpikäynyt monia murrosvaiheen kääntöpisteitä, jossa elämäntapaa laajemmin palvelevien valintojen tekeminen on ollut mahdollista. Soturin tehtävänä ei ole taistella materiasta, maasta tai mistään konkreettisesta hyödykkeestä, vaan raivata tie olemassaolon aineettomalle puolelle ja suhteuttaa se kokemukseen olemisesta tietoisena ihmisenä tässä hetkessä, tässä ajassa. Siksi kaikenlaisten aineellisten asioiden ja niihin liittyvien asenteiden keventäminen on tämän ajan työkenttää.
Kalevalan päivänä Soturi on jälleen valintojen edessä, maailman kysyessä haluatko taistella vai antautua aineellisen maailmankuvan alttarilla. Mitä oikeasti haluat tavoitella, mitä olla? Voiko kamppailemalla oikeasti voittaa jotain sellaista mitä ei vielä omaa tai omista? Vai olisiko hellittämällä sittenkin tulossa näkyviin asioita, jotka on mahdollista alkaa nähdä todellisina voimavaroina?
Spektrisen soinnun hajottava vaikutus on luonteeltaan pudotuspelin kaltaista. Monet asiat on rikottava, jotta niiden kultainen ydin voi paljastua. Kaikkea ei todellakaan voi saada ja tärkeintä onkin osata jättää menneen haikailut taakseen ja keskittyä hetken olennaisuuksiin. Hyvä löytyy läheltä ja realismia uudelleen kohdistamalla voi keventää askeleitä uusiin päämääriin.
Terveisin
Maya-astrologi Esa Hyppönen
