Näin joulun alla tulee mietittyä hyvän joulun aineksia. Mistä se koostuu? Mitä edellytetään, että joulu voi tulla? Onko mahdollista, että se jäisi jopa tulematta?
Joulu on menneinä aikoina ollut monien riittien ja taikojen aikaa. Käyttäytymisen katsottiin jouluaikana vaikuttavan koko tulevan vuoden kulkuun, siksi siihen pyrittiin suhtautumaan hartaudella ja kunnioituksella. Riekkumista ja kiirehtimistä ei juuri harrastettu.
Nykyjoulun riitit tunnetaan ehkä parhaiten sanalla joulurutiinit. Joulun tuleminen tuntuu usein vaativan ainakin joidenkin, usein lapsuudesta asti tutuksi tulleiden asioiden tapahtumista. Niiden ympärille muodostuva toiminta ja odotuksen tunne voivat olla jo itsessään palkitsevia. Monet näistä asioista liittyvät luonnollisesti materiaalisiin hankintoihin, kuten lahjoihin, mutta myös ruokaan, siivoamiseen, piparien koristeluun, korttien kirjoittamiseen, ystävien muistamiseen, lahjojen vaihtoon, kirkossa, joululauluissa ja haudoilla käymiseen, yhdessäoloon, aikataulujen järjestelyyn ja yleiseen kiire hässäkkään joulukoristeineen, kukkineen ja pukkeineen jne. Joulusta ei todellakaan ole vaikea tehdä suoritusta! Kuitenkin tarkoituksella tai tarkoituksettomasti hankittu joulustressi voi toimia myös siltana, jota moni tuntuu tarvitsevan voidakseen laskeutua jouluun ja omanlaiselta tuntuvaan joulutunnelmaan. Joulun rakennusaineita löytyy onneksi joka lähtöön. Viisaus lienee siinä, miten ja missä määrin niitä käyttää.
Suomessa jopa talvi osaa nykyään yllättää pohjoisen kanta-asukkaan, joulu ei koskaan. Siitä kollektiivisella mandaatilla jauhavat markkinavoimat, medioiden joulukanavien säestyksellä pitävät huolen. Mutta ehkä nopeatempoiseen elämänmenoon orientoituneen nykyihmisen joulurauha pitääkin puristaa esiin kiireen ja hälyn keskeltä, jotta sen sisäisyydelle hyvää tekevän ydinsisällön vaikutus kyettäisiin lopulta tavoittamaan. Kontrastit ovat opettajiamme.
Jokaisella on tietenkin oikeus omaan käsitykseen siitä, mikä oikea lähestymistapa jouluun on ja millaiseen pakettiin se kääritään, jos kääritään. Joulunvieton direktiivit voikin unohtaa, sillä väärää tapaa ei ole olemassa. On kuitenkin hyvä muistaa, että maailman mittakaavassa monet eivät vietä joulua lainkaan, vaikka ehkä kovasti haluaisivat. Joulun hetki ja henki ovat kuitenkin olemassa kaikille.
En tunnustaudu tässä jouluihmiseksi, mutta silti pidän joulusta oikealla taajuudella nautittuna. Sopivasti hiljaisuutta ja rauhaa yhdistettynä läheisten kanssa olemiseen on tuntunut oikealta reseptiltä. Se mitä tarvitaan hyvään jouluun, pätee myös hyvään elämään ja onnellisuuden kokemiseen. Tärkeintä on olla läsnä sille mitä on. On kuitenkin tiedettävä mitä haluaa olla suhteessa siihen, mitä kulloinkin on kohdattavana, oli kysymyksessä joulu tai mikä tahansa. Tässä mielessä joulu ei siis erotu muista elämän hetkistä. Luomme itse kokemuksiemme välittämän palautteen muodon, niiden sisäisyydessä resonoivan luonteen, ja siinä kysymys on sisäisestä prosessista jonka muuttaminen on aina mahdollista. Asioiden ulkoiseen muotoon puuttuminen on toinen juttu, koska kysymys on yhteisestä luomuksesta.
Ehkä tänä jouluna asioiden määrittelemisen tiettyyn ”oikeaan” muotoon voisi jättää vähemmälle, ja joulunaika otettaisiin vastaan ilman tilanteen ja sen sisällön, itsen tai toisten arvostelua. Kun mielentila on oikea, minkään ei tarvitse puuttua, eikä mitään olla liikaa. Hyviä tekoja kannattaa kuitenkin viljellä aina!
Jätetään siis tilaa olemiselle ja sille tärkeimmälle joulun ainekselle, rakkaudelle, joka seuraavien rivien myötä ilmaisee olemustaan.
Rakkaus on maailmankaikkeuden rakennusaine. Kaikki on rakennettu Rakkaudesta, Rakkaudella ja Rakkaudeksi. Jos luulit kadonneesi sen, olet väärässä, sillä Rakkaus ei katoa, eikä ole kuolevaista alkuperää. Se voi vain lisääntyä ja ottaa yhä moniulotteisempia muotoja, jopa sellaisia, joita et uskalla vielä tunnustaa Rakkaudeksi. Saatat joskus hetkeksi kadottaa tuntemiasi Rakkauden muotoja, mutta et koskaan Rakkautta, joka muotojen sisällä on.
Rakkaudella maailmankaikkeus laajenee. Se on voima, joka käynnistää sydämen sinusrytmin ja pitää sen yllä. Kaikki häiriöt sydämessä ovat viestejä Rakkaudelta, joka haluaa tulla tiedostetummaksi ja näkyvämmäksi, kuin mitä olet voinut vielä sallia itsellesi.
Rakkaus synnyttää tähdet ja avaruuden niiden ympärille. Rakkaus antaa myös tähtien sammua ja kuolla ajallaan. Ja kaikki tämä on täydellistä. Kuinka mikään joka on jo täyttynyt Rakkaudella, voisi kasvaa palvelemaan itseään vielä paremmin, ellei olisi mahdollisuutta laajentua ja kasvaa uudenlaiseen muotoon ja tilaan kokemaan ja ilmaisemaan Rakkautta.
Näin Rakkaus laajentuu, laajentaa, muuntaa ja syventää täydellistyvää itseään. Kaikki tämä tapahtuu sinussa ja sinun kauttasi. Sinä olet Rakkaus, joka tulee todeksi ikuisessa nykyhetkessä, toteutumalla olemaan se mikä On.
Maya-astrologi Esa Hyppönen
